Onnea on hiekkarannat

   Olen tässä viime päivinä hankkinut itselleni kunnon matkakuumeen katselemalla vanhoja lomakuvia. Nyt olisi polttava tunne päästä jonnekin, missä merivesi ja ilma on tarpeeksi lämpöistä. Tietenkin parin kuukauden päästä täälläkin on ihanan lämmintä ja meressäkin tarkenee uida, mutta en millään malttaisi odottaa Suomen kesää jos se nyt edes tulee.

          

   

   Maailman ihanin tunne on ehkä se, kun odottaa jotain matkaa. Kaikki se inhottava pakkaaminen ja lentokoneessa istuminen on kaiken sen vaivan arvoista, kun pääsee koneesta ulos ja tuntee sen lämpimän, trooppisen tuulahduksen kasvoillaan. Toiseksi ihanin tunne on se, kun saa upottaa ensimmäistä kertaa paljaat varpaat hiekkaan ja haistaa aurinkorasvan tuoksun. 

   Mutta lomalta palaaminen on masentavaa. Karu totuus iskeytyy tajuntaan pari päivää ennen lähtöä takaisin kotiin, ja lomailusta syntynyt hyvä olo on tipotiessään. Yritän itse nauttia lomapäivistä viimeiseen asti, mutta ei se loppumatka ole ikinä niin rentouttava kuin ne ihanat ensimmäiset päivät. Kotiin tullessa voi sentään katsella valokuvia ja muistella onnistunutta matkaa.

Amandan top 5 lomakohdetta:

1. Australia

2. Brasilia

3. Madagaskar

4. Ghana

5. Yhdysvallat

Muuten ei voi mennä takaisin ja kokea sitä ihanaa tuulahdusta uudestaan, ellei lähde välillä kotiin. Näin minä ajattelen :)