Vihdoin maisemissa

Nyt on rippileirit käyty ja juhlat juhlittu. Mahtava leiri ja ihanat juhlat! Kiirettä on tässä kesäloman ensimmäiset pari viikkoa ollut jo koko vuoden tarpeiksi. Heti leirikassit purettuani lähdin kolmeksi päiväksi lapsenvahdiksi ihanille villeille serkuilleni, jonka jälkeen kotona alkoi valtava siivoaminen juhlia varten. Hermoilusta huolimatta kaikki sujui mainiosti, joskin ruokaa oli taas aivan liikaa. Onneksi seuraavan päivän kakkujämäkesteille tuli pari ystävääni ahmimaan loppuja ruokia.
    Kun näin mietin jälkikäteen, olen todella iloinen että kävin rippikoulun. Viime syksynä, kun ilmoittauduttiin olin kahden vaiheilla, mutta onneksi päätin mennä. Ensinnäkin sain tutustua leirin aikana vielä paremmin ihaniin uusiin ihmisiin, ja meillä oli todella hauskaa. Viimeisenä päivänä oli haikeat fiilikset. Nyt ainakin olen kokemuksia (ja rahaa) rikkaampi, sekä minusta voi tulla kummi ja saan mennä kirkossa naimisiin. Minulle nuo kaksi edellistä olivat yksiä hyviä syitä rippikoulun käymiselle, mutta suurta osaa kavereistani motivoi se raha, minkä sukulaiset antavat tämän suuren elämänvaiheen saavuttamisesta. Onhan rahaa aina kiva saada ja itsekin sain sitä ihan mukavasti ;) Se ei vain ollut minulle se ainut ja painavin syy.

Pääsimme ystävieni kanssa samana päivänä ripiltä :)

Minä ja ihana serkkuni♥

Kirkossa näki ensimmäistä kertaa muiden mekot, ja voi että, niin kauniita kaikilla. Harmittaa, kun tilaisuuksia, jonne pukea hieno mekko ei ole niin usein. Itse olen tyytyväinen omaan mekkooni, vaikka sitä sopivaa ja täydellistä etsittiinkin muutaman viikon ajan. Vaikeaa oli myös löytää siihen sopivat kengät. Hento vaaleanpunainen sävy, kaunis yläosa ja röyhelöinen helma saivat minut rakastumaan mekkoon. Äidilleni oli tärkeää, että siinä on olkaimet ja ettei se ole liian lyhyt. Minulla taas oli vaatimuksena, että se on vyötäröltä kireä. Onneksi etsintöjen tuloksena molemmat olivat tyytyväisiä :)

Vielä en ole täysin rentoon kesälomafiilikseen tämän kiireisen loman alun keskellä päässyt, mutta eiköhän tunnelmat minultakin irtoa juhannuksen mökkeilyn ja luvattujen hyvien ilmojen myötä. Täytyy kyllä sanoa, että tämän kauhean rumban jälkeen on ihana taas palata takaisin kirjoittamisen pariin. Minulla on niin paljon ideoita toteuttamatta ;)